Venäjä antoi maanantaina vaarailmoituksen merenkululle Suomenlahdella. Ilmoitus on voimassa syyskuuhun asti ja kulkee viistosti Suursaaren edustalta koilliseen Venäjän merirajaa pitkin. Yleensä vaarailmoituksissa kerrotaan mistä ne johtuvat, mutta tässä ei.
Keskiviikkona alkoi tapahtua: Viron aluevesille tuli Gabonin lipun alla seilaava öljytankkeri, joka oli matkalla Primorskin eli Koiviston satamaan Venäjälle. Viron mukaan alus saatettiin pois, Venäjän mukaan Viro yritti ottaa aluksen haltuun. Tilanteen laukaisi Venäjän ilmavoimien hävittäjä, joka tuli loukkaamaan Viron ilmatilaa. Öljytankkeri livahti Suursaaren edustalle.
Torstaina Suomen ilmavoimat lähti tunnistuslennolle Pirkkalasta. Ne havaittiin selkeästi Kotkassa, jonka edustalla Suursaari sijaitsee. Kirkkaalla säällä saaren jopa näkee Kotkasta ainakin, jos käyttää kiikareita. Perjantaina varjolaivaston livahtanut tankkeri paikantui kaupallisten merenkulkusivustojen mukaan jo määränpäänsä, Koiviston sataman edustalla.
Venäjän vaaratiedote ja sen mahdollinen yhteys tapahtumiin herättää kysymyksiä. Yhteyttä ei välttämättä edes ole, mutta vaaratiedote on joka tapauksessa voimassa. Venäjä on voinut vaaratiedotteellaan myös ennakoida yhä kiristyviä pakotteita öljykauppaansa mahdollistavaa varjolaivastoa kohtaan, sillä EU päätti viimeisimmästä pakotepaketistaan torstaina. Paketin myötä pakotteiden kohteina on jo noin 350 varjolaivaston alusta.
Pois ei voi sulkea sitäkään, että vaaratiedote liittyy strategisesti tärkeään Suursaareen.
Merenkulkijat pitävät Suursaarta hankalana paikkana. Huonolla säällä sitä on vaikeaa nähdä, ja ympärillä on vedenalaista karikkoa. Vuona 1856 Tsaarin Venäjän kuljetusalus haaksirikkoutui Suursaaren lähellä, ja 38 ihmistä kuoli. Seuraavaksi karille ajoi vuonna 1899 taistelualus, joka ei kuitenkaan uponnut. Nykyään saaren rannassa lojuu 2000-luvun alussa haaksirikkoutunut tutkimusalus.
Suursaari kuului Suomelle talvisotaan saakka. Siellä oli kaksi kylää, joissa asui vajaat tuhat ihmistä. Ennen talvisotaa Neuvostoliitto yritti saada Suomea suostumaan aluevaatimuksiin, eli luopumaan omista alueistaan ilman hyvitystä. Yksi näistä alueista oli Suursaari. Kun Suomi ei suostunut, Neuvostoliitto hyökkäsi. Suursaaren se sai vallattua.
Jatkosodassa 1942 Suomi kuitenkin valtasi Suursaaren takaisin. Välirauhansopimuksessa 1944 Neuvostoliitto vaati saaren taas itselleen. Aluemenetykset sinetöitiin vielä Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947. Myös Lavansaari, Seiskari ja Someri ovat Suomenlahden ulkosaaria, jotka on sotien jälkeen jouduttu luovuttamaan Neuvostoliitolle ja edelleen Venäjän hallussa.
Suursaaren merkitys Venäjälle alkoi kasvaa, kun maa alkoi neuvostoaikojen jälkeen järjestää puolustustaan uudestaan. Baltian maiden liittyminen Natoon kasvatti saaren merkitystä entisestään. Nykyään keskellä saarta on Venäjän tutka-asema.
Saarella järjestetään myös sotilaallisia harjoituksia, kuten maihinnousuharjoituksia. Esimerkiksi vuonna 2019 Venäjä rakensi saarelle harjoituksessaan helikopterikentän, joka sisältää Ylen mukaan muun muassa viisi laskeutumisalustaa, komentotornin, sääaseman ja tankkausaseman. Kokonaisuus sijaitsee saaren koillisosassa ja näkyy satelliittikuvissa selkeästi.
Suursaarta on epäilty toistuvasti myös sijainniksi, josta Venäjän asevoimat kohdistaa satelliittipaikannuksen häirintää ympäristöön. Näin tapahtui esimerkiksi maaliskuussa 2022 – pian sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Toinen mahdollinen häirintäpaikka on Kronštadtin alueella Pietarin edustalla.
Itäisessä Suomessa ja Suomenlahdella on viime vuosina ollut jatkuvasti käynnissä eriasteisia paikannuksen häiriöitä. Ylelle tanskalainen sotilasanalyytikko Jens Wenzel Kristofessen arvioi vuonna 2023, että Suursaaresta Kotkan suuntaan suunnattu häirintä voisi hyvin liittyä siihen, että kartalta katsottuna signaalien häirintä ulottui kiilamaisesti Lappeenrantaa. Kiilan alle jäi Kouvolan kupeessa sijaitseva Utti. Sieltä käsin toimii Utin jääkärirykmentti – arkisemmin Suomen sotilaalliset erikoisjoukot.
Suomenlahti heloitti punaisena GPSJam-häiriökartassa myös perjantaina. Nyt häirinnän kiila kohdistui Helsinkiin ja sen yli Jyväksylään asti.
Päivitys klo 12.04: Täsmennetty Kronštadtia koskevaa osuutta.
