– Se on hyvä kysymys, huoahtaa Suomen Venäjän ex-suurlähettiläs Hannu Himanen ja tiivistää sitten näkemyksensä näin:
– Siitä on nyt paljon merkkejä, että (Donald) Trumpin hallinto on käyttänyt keinoja, jotka tunnetaan monista diktatorisista ja totalitaarisista valtiosta. Eli tällaista pelottelutekniikkaa.
Puhumme siitä, miksi Yhdysvalloissa iso osa kansasta on hiljaa Trumpin politiikan edessä. Reaktiot ja protestit ovat olleet vähäisiä, kun katsotaan mitä maassa tapahtuu.
Trump on ollut pian vallassa sata päivää. Mikä itseäsi on yllättänyt eniten?
– Se tapa ja tahti, millä asioita on Yhdysvalloissa Trumpin johdolla viety eteenpäin. Vaalikampanjansa aikana hän otti siihen (Project 2025) etäisyyttä, mutta on itse asiassa toteuttanut sitä hyvinkin tarkasti. Ja mennyt joissain kohdin jopa ylitse. Hänen politiikkansa muistuttaa monella tavalla yritystä vallan anastamiseen, valtion kaappaamiseen tai valtion rakenteiden haltuun ottoon. Ja tätä on tehty hyvin systemaattisesti ja määrätietoisesti, myös tuomioistuinten ratkaisuja uhmaten, Himanen lisää.
Himanen nostaa esiin perusteettomasti El Salvadoriin karkotetun miehen tapauksen, jossa Korkein oikeus on velvoittanut Trumpin hallintoa edistämään miehen palauttamista takaisin Yhdysvaltoihin, mutta johon Trumpin hallinto on toistaiseksi viitannut kintaalla.
Himanen hämmästelee myös Trumpin hallinnon kohdistamaa ”aivan ennennäkemätöntä hyökkäystä” Yhdysvaltojen yliopistoja kohtaan. Niitä on syytetty antisemitismistä, vaadittu stoppia woke-asenteille ja erilaisille monimuotoisuusohjelmille, jotta liittovaltion rahoitus voisi jatkua.
Himanen on seurannut tarkkaan etenkin Harvardin yliopiston taistelua, koska opiskeli itsekin jonkin aikaa kyseisessä yliopistossa. Himanen muistuttaa, että rahoituksen leikkaamisilla on isot vaikutukset, koska monien huippuyliopistojen toimenkuviin kuuluu perinteisen tutkimuksen ja opetuksen lisäksi myös yleishyödyllisiä palveluita, kuten sairaaloita ja niiden tukipalveluja.
– Kun Harvardin yliopisto sitten torjui tämän (Trumpin) hallinnon vaatimuslistan ja piti sen toimia perustuslain vastaisina, välittömänä seurauksena Harvardin yliopiston rahoitusta ilmoitettiin supistettavan yli kahdella miljardilla dollarilla. Ja se on ilmeisesti vasta ensimmäinen askel tässä taistelussa.
Trump ihailee Putinia
Hannu Himanen on eläkkeellä oleva suomalainen diplomaatti. Viimeksi hän toimi Suomen Venäjän-suurlähettiläänä Moskovassa vuosina 2012-2016.
Onko Yhdysvallat luisumassa Venäjän tielle?
– Olisin toistaiseksi vielä hyvin pidättyväinen sen suhteen, että ryhtyisin vertaamaan Yhdysvaltoja ja Venäjää keskenään.
– Vaikka Trump on julkisestikin vuosien mittaan todennut ihailevansa (Vladimir) Putinia ja pitävänsä häntä pätevänä ja tehokkaana johtajana ja tuntuu selvästi olevan myös kiinnostunut Putinin menetelmien soveltamisesta, en vielä jaksa uskoa siihen, että Trump pystyisi niin perusteellisesti Yhdysvaltoja mullistamaan. Jossain vaiheessa raja tulee varmasti vastaan.
Se ”liikkeen suunta”, joka vielä 1990-luvulla kulki vahvasti kohti länsimaisten, liberaalien arvojen voittokulkua ja kukoistusta, on kuitenkin kääntynyt ja autoritaariset ajatussuunnat ja johtajat ovat olleet nousussa.
– Yhdysvallat Trumpin johdolla on lyhyessä ajassa tuhonnut kokonaan asemansa tällaisena globaalisti johtavana suurvaltana, joka on tarjonnut hyvin paljon positiivista käyttövoimaa kaikesta kritiikistä huolimatta.
Himanen nostaa esiin sen, että Yhdysvallat on kaikista viime aikojen käänteistä huolimatta edelleen demokratia, jossa johtajat valitaan vaaleilla. Hän ei toistaiseksi jaksa uskoa myöskään siihen, että Trump kykenisi kävelemään perustuslain yli ja tekemään mitään sellaista, joka voisi mahdollistaa hänen valintansa vielä kolmannelle kaudelle.
Keskeinen huomio kohdistuu ensi vuonna järjestettäviin välivaaleihin, joissa valitaan edustajainhuoneen jäsenet ja kolmannes senaatista.
– Nämä välivaalit tulevat antamaan hyvin paljon viitteitä siitä, mitä amerikkalaiset siinä vaiheessa ajattelevat Trumpin politiikasta.
– Vaikka pelon ilmapiiri vahvistuisi Yhdysvalloissa edelleen, uskoisin, että vaalit tulevat pysymään demokraattisina. Ja tämähän ei ole ollut tilanne lainkaan Venäjällä. Siellä käytiin oikeastaan yhdet avoimet, demokraattiset vaalit 1990-luvulla silloin, kun Boris Jeltsin valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi. Ja sen jälkeen kaikki vaalit ovat olleet vahvasti manipuloituja.
Suomen ylläpidettävä suhdetta
Donald Trumpin politiikka ei muuta myöskään miksikään sitä, että Yhdysvallat on yhä Suomen tärkein liittolainen. Tilanteessa, jossa samalla ollaan oikeutetusti huolissaan siitä, miten vahvasti Yhdysvallat on sitoutunut Natoon ja Euroopan turvallisuuteen.
Diplomaattina pitkään toiminut Himanen kiittelee presidentti Alexander Stubbin ”golf-diplomatiaa”. Himanen muistuttaa, että pitkä aika golfkentällä on tarjonnut ainutlaatuisen mahdollisuuden keskustella asioista vapaasti.
– Juuri siksi, että Yhdysvallat on niin keskeinen toimija, Suomen valtiojohdolla on kaikki syyt pyrkiä pitämään myös henkilötason suoria kontakteja Yhdysvaltain johtoon presidentistä lähtien.
– Valtiojohdolla ei ole tässä tilanteessa muuta järkevää vaihtoehtoa kuin pyrkiä viljelemään sitä henkilökohtaista suhdetta. Ja kun se toimii, tarjoutuu siitä samalla mahdollisuus edistää omia etuja, mikä voi edellyttää Yhdysvaltojen näkemysten suoraa kritiikkiä ja vastustamista. Tähän kaikkeen on kuitenkin paljon paremmat edellytykset, jos suhteet ovat muuten oikeilla raiteilla.
